04.01.2010 - Painonpudotus on panostus omaan terveyteen

– Terveyden kannalta on vallan mainiota, että jo muutaman kilon laihtuminen näkyy terveyden kohenemisena. Painonpudotuksen vaikutus esimerkiksi veren sokeri- ja rasva-arvoihin sekä verenpaineeseen on kiistaton, sisätautien erikoislääkäri, professori Pertti Mustajoki kertoo.

– Jos henkilöllä on diabetes, rasvahäiriö, kohonnut verenpaine tai muu lihavuuden aiheuttama sairaus, painonpudotus kaunistaa näitä tuloksia. Jos taas kyseisiltä sairauksilta on onnistunut välttymään, riski sairastua niihin pienenee painonpudotuksen myötä, Mustajoki jatkaa.

Pienenkin painonpudotuksen teho terveysnäkökulmasta tarkasteltuna perustuu siihen, että laihdutettaessa vatsaontelon sisällä oleva rasva vähenee suhteellisesti enemmän kuin ihon alla oleva rasvakudos. Sairaudet johtuvat juuri sisäelinten välissä ja niiden sisällä olevasta liikarasvasta.

Pysyviä muutoksia maltilla

Haastavinta laihduttamisessa on, miten painonhallinta onnistuu eli miten laihdutetut kilot pysyvät poissa tulevina vuosina. Onnistumisen avaintekijä on muutosten pysyvyys.

– Kaikki tietävät, että painonpudotus onnistuu vain, jos pystytään tekemään pysyvästi sopivia muutoksia ruokailu- ja liikuntatottumuksiin. Painonpudotus ei voi onnistua, jos päivittäin kärsitään epämukavasta näläntunteesta ja uudet tottumukset tuntuvat joka päivä epämiellyttäviltä, Mustajoki toteaa.

Myös tavoitteiden asettamisessa on hyvä säilyttää maltti. Painonpudottajaa uhkaa helposti vauhtisokeus, kun tavoitteet asetetaan liian korkealle ja heti halutaan saavuttaa näkyviä ja radikaaleja tuloksia. Mustajoen mukaan yksi suurimmista syistä painonpudotuksen epäonnistumiseen onkin juuri liian suuren laihdutustavoitteen asettaminen.

– Kun olen tavannut ylipainoisia potilaita, useimmilla on tavoitteena paljon suurempi laihduttaminen kuin muutama kilo. Halutaan laihduttaa kymmeniä kiloja ja päästä normaalipainoon. Lääkärinurani aikana olen nähnyt, että melkein kaikilla tällainen yritys epäonnistuu. Alkumenestyksen jälkeen paino nousee takaisin. Olen yrittänyt toppuutella ja ehdottaa paljon maltillisempaa laihduttamista, koska tiedän sen pitemmän päälle olevan tehokkaampaa.


Lääkkeet eivät ratkaise paino-ongelmia

Mustajoki kertoo laihdutuslääkkeitä käytettävän Suomessa melko vähän. Hänen mukaansa laihdutuslääkkeitä voidaan käyttää ruokailu- ja liikuntatottumusten muutoksen tukena, jolloin niillä voidaan saada 3-4 kiloa lisätehoa. Mustajoki kuitenkin muistuttaa, että laihdutuslääkkeiden tulos säilyy vain lääkettä käytettäessä.

Terveyskauppojen ja postimyyntien laihdutusvalmisteisiin Mustajoki sen sijaan suhtautuu kriittisesti.

– Ne ovat kaikki tehottomia. Ei ole olemassa mitään "rasvaa polttavia" aineita. Millään valmisteella ei voi laihtua ja samalla syödä ja löhöillä niin kuin ennenkin. Ihmedieeteillä voi laihtua, jos niiden aikana kaloreiden saanti pienenee, mutta pysyvää tulosta niillä ei saavuteta, Mustajoki summaa.

Istuva elämäntapa ja herkut syynä lihavuuteen

Professori Mustajoen yli kahdenkymmenen vuoden kokemus lihavuustutkimuksista ja lihavuuden hoitamisesta on antanut hänelle selkeän kuvan siitä, missä yhteiskuntaamme vaivaavan lihavuusongelman syyt piilevät.

– Lihavuusepidemian syyt tiedetään hyvin ja ne ovat samat kaikkialla maailmassa. Syynä ovat yhteiskuntamme ja elinympäristömme muuttuminen lihottavaksi viimeisten vuosikymmenten kuluessa.

Esimerkkinä yhteiskunnan muutoksesta Mustajoki mainitsee istuvan elämäntavan yleistymisen. Tätä ovat edistäneet muun muassa autoistuminen sekä television katseluun ja tietokonepelien pelaamiseen käytetyn ajan lisääntyminen. Toisaalta Mustajoki kääntää syyttävän sormen myös markkinavoimien suuntaan: markkinoinnin seurauksena energiapitoisten elintarvikkeiden, kuten makeisten, jäätelön, pikaruoan, sipsien ja limsojen käyttö on lisääntynyt.

Mustajoki kannustaakin ihmisiä lisäämään arkiliikuntaa.

– Meidän tulisi käyttää ahkerammin jalkojamme päivittäisten askareiden hoitamisessa. Askelmittari on hyvä keino saada arkiliikunta näkyväksi. 8 000 askelta päivässä on jo aika mukavasti ja ahkera arkiliikkuja ottaa päivän aikana yli 10 000 askelta.

Lihavuuden kustannukset

Vuonna 2006 asiantuntijat arvioivat, että terveydenhuollon menoista kolme prosenttia eli 260 miljoona euroa aiheutuu lihavuudesta. Tämän lisäksi tulevat niin sanotut epäsuorat kulut muun muassa sairaslomista. Mustajoki ei kuitenkaan halua langettaa vastuuta lihavuusongelmasta yksittäisten ihmisten, vaan koko yhteiskunnan harteille.

– Minusta ei ole oikein syyllistää ylipainoisia lihavuuden kustannuksista. Vastuu on yhteiskunnan ja päättäjien, jotka eivät ole tehneet mitään elinympäristömme lihottavuuden estämiseksi, Mustajoki napauttaa.

Professori Pertti Mustajoki on sisätautien erikoislääkäri, joka on yli kahdenkymmenen vuoden ajan tutkinut ja hoitanut lihavuutta. Loputtomien laihdutuskuurien sijaan hänen lääkkeensä ylipainoon on luonteva painonhallinta. Mustajoki on toiminut muun muassa Peijaksen sairaalan sisätautien ylilääkärinä sekä eri tehtävissä Helsingin yliopistollisen keskussairaalan sisätautien klinikalla. Hän on kirjoittanut useita kansantajuisia kirjoja ja artikkeleita painonhallinnasta ja muista lääketieteen aiheista sekä lukuisia kirjoituksia alan oppikirjoihin. Viimeisimpänä Mustajoen kirjoista on ilmestynyt Berliininmunkki ja muita kirjoituksia painonhallinnasta.

Teksti: Anna Suutari / Kunnossa kaiken ikää -ohjelma