Verenpaineen itsehoito

Kohonnut verenpaine yleistyy iän myötä ja se onkin hyvin yleinen vaiva keski-ikäisillä ja sitä vanhemmilla suomalaisilla. Iän lisäksi perimällä sekä elintavoilla on vaikutusta verenpaineeseen. Kohonnutta verenpainetta voidaankin ehkäistä ja hoitaa terveellisillä elintavoilla, esimerkiksi lisäämällä liikuntaa, kiinnittämällä huomiota ruokavalioon sekä lopettamalla tupakointi.

Kohonnut verenpaine ei varsinkaan lievänä yleensä tunnu miltään, vaan sen toteamiseen tarvitaan verenpaineen mittaamista. Hyvin korkea verenpaine voi aiheuttaa oireena esimerkiksi huimausta tai päänsärkyä, mutta myös hyvin korkea verenpaine voi olla täysin oireeton. Hoitamattomana kohonnut verenpaine rasittaa sekä sydäntä että valtimoita sekä lisää riskiä sydämen vajaatoimintaan tai valtimotautiin eli ateroskleroosiin, jonka seurauksena voi aiheutua sydäninfarkti.

Kohonneen verenpaineen riskitekijöitä
Esimerkiksi seuraavat tekijät voivat altistaa kohonneelle verenpaineelle;

• Vähäinen liikunta
• Tupakointi
• Runsas suolan, alkoholin tai lakritsituotteiden käyttö
• Lihavuus tai ylipaino
  • Varsinkin vyötärölihavuus
• Stressi
• Tietyt lääkkeet
  • Esimerkiksi vaihdevuosioireiden hoitoon käytetyt hormonivalmisteet tai runsas tulehduskipulääkkeiden käyttö
• Raskaus

Verenpaine voi olla myös sekundaarista eli toisesta sairaudesta, esimerkiksi munuaissairaudesta johtuvaa. Perimällä on myös vaikutusta verenpaineen kohoamiseen.

Verenpaineen mittaaminen
Verenpaine tulisi mitata joka kerta mahdollisimman samanlaisissa olosuhteissa, jotta mittaustulokset ovat vertailukelpoisia keskenään.

• Kofeiinipitoisia juomia, esimerkiksi kahvia tai kolajuomia, tupakointia sekä raskasta liikuntaa on hyvä välttää vähintään puolen tunnin ajan ennen mittausta
• Ennen mittauksen aloittamista valitaan sopivankokoinen mansetti ja asetetaan se olkavarren ympärille. Mansetin tulisi olla napakka, mutta ei puristava.
• Mittaus on hyvä suorittaa pöydän ääressä niin, että käsi, josta verenpaine mitataan, lepää pöydän päällä
• Ennen mittauksen aloittamista, istu hetki rauhassa paikoillaan, kunnes olo tuntuu rentoutuneelta
• Mittauksen aikana pitää välttää esimerkiksi puhumista, syömistä tai puhelimen selausta

Toista mittaus kaksi kertaa ja kirjata ylös sekä verenpaine että syke.

Ihanteellinen verenpaine on 120/80 mmHg, lievästi kohonnut 130–139/85–89 mmHg ja kohonnut yli 140/90 mmHg. Verenpainearvoissa ensimmäisenä mainittu, suurempi luku on ns. yläpaine eli systolinen verenpaine, joka kertoo valtimon sisäisen paineen sydämen supistuksen aikana. Jälkimmäinen luku taas on ns. alapaine eli diastolinen verenpaine, joka kertoo sydämen lepovaiheen aikaisen paineen. Iäkkäillä henkilöillä alapaine voi pysyä normaalina ja yläpaine kohota, kun taas nuorilla ja keski-ikäisillä henkilöillä alapaine kohoaa usein ensimmäisenä.

Älä kuitenkaan tee omia päätelmiä verenpainemittauksen tuloksesta vaan keskustele hoitavan lääkärisi kanssa!

Verenpainemittarin valinta
Sopiva verenpainemittari valitaan omien tarpeiden mukaan. Verenpainemittareista on saatavilla sekä olkavarsimittareita että rannemittareita. Näistä olkavarsimittarit ovat suositellumpia. Mittarit sisältävät yleensä M-kokoisen mansetin, mutta isompia ja pienempiä on saatavilla erikseen.

Pelkän verenpaineen lisäksi verenpainemittarit ilmoittavat sykkeen. Lisäksi mittarit voivat ilmoittaa mahdollisesta rytmihäiriöstä tunnistaen eteisvärinän sekä lisälyönnit. Suomessa varsinkin eteisvärinä on erittäin yleinen ja iso osa henkilöistä sairastaa eteisvärinää tietämättään, joten eteisvärinän tunnistava mittari helpottaa hoitoon hakeutumista ajoissa.

Kohonneen verenpaineen itsehoito
Koska kohonnut verenpaine johtuu isolta osaltaan elintavoista, voidaan terveellisillä elintavoilla ehkäistä verenpaineen kohoamista. Esimerkiksi tupakoinnin lopettaminen, painon pudottaminen sekä liikunnan lisääminen auttavat laskemaan verenpainetta. Ruokavalion osalta on hyvä kiinnittää huomiota suolan saantiin, niin että suolaa käytettäisiin enintään 5 grammaa vuorokaudessa. Esimerkiksi leivän ja muiden viljatuotteiden osalta tulisi valita runsaskuituisia valmisteita. Hedelmiä, vihanneksia sekä marjoja pitäisi syödä päivittäin, sen sijaan runsasta lakritsin käyttöä on hyvä välttää.

Ruokavaliohoitoa tulee jatkaa myös tilanteissa, joissa kohonneen verenpaineen hoitoon aloitetaan lääkitys, sillä ruokavaliohoito parantaa lääkehoidosta saatua tehoa.

Milloin lääkäriin?
Mikäli verenpaine on 120–130/80–85 mm/Hg ei verenpainetta tarvitse hoitaa eikä seurata säännöllisesti. Verenpaineen ollessa 130–159/85–99 mm/Hg verenpainetta on hyvä seurata säännöllisesti ottaen mittausten tulokset muistiin. Lisäksi verenpaineen itsehoitona suositellaan ruokavaliohoitoa, liikunnan lisäämistä sekä tupakoinnin vähentämistä.

Verenpaineen ollessa 160–179/100–109 mmHg tulee hakeutua lääkärin vastaanotolle ja lisäksi verenpainetta tulisi seurata kotona säännöllisillä mittauksilla. Verenpaineen ollessa yli 180/110 mmHg tulee lääkäriin hakeutua välittömästi, sillä kyseessä on vaarallisen korkea verenpaine.

Mikäli perussairautena on diabetes tai munuaissairaus, on lääkäriin hyvä hakeutua jo alhaisemmilla, yli 130/85 mmHg verenpainearvoilla.

Muista, että voit aina keskustella meidän osaavien farmaseuttien ja proviisorien kanssa verenpaineestasi!

Asiantuntijafarmaseutti Kata V.