Korisi on tyhjä.
Apua niska- ja hartiajumeihin
Niska-hartiaseudun kiputilat ja kireys ovat monille valitettavan tuttuja. Niskan ja selän alueen jumit voivat olla seurausta huonosta ryhdistä tai yksipuolisesta työasennosta, kun olkaluun ja lapaluun jänteet jäävät puristuksiin jatkuvan etukumaran asennon takia ja kipeytyvät. Moni esimerkiksi näyttöpäätetyötä tekevä tunnustautuu niska-hartiakipukroonikoksi. Ensimmäisenä askeleena jumeista eroon pääsemiseksi tulee selvittää ja hankkiutua eroon lihaskireyden taustasyistä, oli kyse sitten huonosta ryhdistä tai puutteellisesta työergonomiasta.
Kylmä-lämpögeelin viilentävä vaikutus lievittää ja rauhoittaa jumittuneiden niska- ja hartialihasten kivun tunnetta. Lämpö rentouttaa lihasta ja parantaa verenkiertoa, jolloin kireys ja ärsytystulehduksen aiheuttama puristava tunne vähenevät. Lämpö vilkastuttaa verenkiertoa ja kun lihasten verenkierto paranee, rentous palautuu, kuona-aineet poistuvat ja lihasten rakenteita elvyttävä ravinnonsaanti saanti paranee. Lihaskireyden vähetessä myös kipuilu hellittää ja kudoksen parantuminen edistyy.
Ensiavun jälkeen on hyvä miettiä muita lihaskireyksiin ja olkaryhtiin vaikuttavia keinoja, kuten venyttelyä, jumppaa ja liikuntalajeja, jotka lisäävät hartiaseudun verenkiertoa. Joillekin helpotus voi löytyä esimerkiksi sauvakävelystä. Toisinaan tarvitaan myös muutaman viikon lepoa. Lääkehoitoa saatetaan tehostaa kortisonipistoksilla.
- Jänteiden pitkäaikainen puristuminen voi aiheuttaa niiden tulehtumisen, kalkkikudoksen kertymisen ja rappeutumisen. Hankalissa ja pitkittyneissä oireissa tarvitaan lääkärin tutkimuksia. Olka-hartiaseudussa voi olla useita muitakin kivun syitä, joista osa vaatii jatkotutkimuksia ja -hoitoja. Siksi perustutkimuksiin kannattaa hakautua herkästi. Taustalla voi löytyä myös muita yläselän ja niskan ongelmia tai jopa sepelvaltimotauti, ortopedian ja liikuntalääketieteen erikoislääkäri Tapio Kallio huomauttaa.
Kylmä-lämpögeeli ensihoidoksi
Lääkeaineeton kylmä-lämpögeeli sopii erityisen hyvin kuntoilu- tai rasitusvammojen hoitoon, mutta yhtä lailla ensiapuna kaikenlaisiin lihasten kipuiluihin ja jomotuksiin. Geelin teho perustuu kaksoisvaikutukseen, ja se vähentää lihaskipua välittömästi viilentämällä ensin kipukohtaa. Vaikutusta seuraa nopeasti lämmöntunne, joka rentouttaa lihasta ja tukee paranemista. Lääkeaineeton geeli sopii koostumuksen ansiosta käytettäväksi useita kertoja päivässä, aina kun kipu vaatii. Geeli sisältää runsaasti vaikuttavia ainesosia, joilla on tutkitusti lihasvaivojen oireita lievittäviä vaikutuksia.
Ortopedian ja liikuntalääketieteen erikoislääkäri Tapio Kallio kannustaa reilusti hyödyntämään kylmä-lämpögeeliä ensisijaisena itsehoitona arjessa, työssä tai liikuntaharrastuksissa tulleisiin vähemmän kivuliaisiin rasitusvammoihin ja revähdyksiin. Ehtona on, että kipeytymän haitat ovat siedettävät, henkilö tuntee itsensä työkykyiseksi ja pystyy liikkumaan kutakuinkin normaalisti.
–Kylmä-lämpögeelin teho perustuu useaan eri mekanismiin. Geeli itsessään lievittää kivun aistimusta, mutta se auttaa myös vähentämään turvotusta ja laukaisee lihaskireyttä, Kallio selvittää. Kylmä-lämpögeeliä voi käyttää yhtä lailla ennen liikuntasuoritusta rentouttamaan lihaksia ja ennaltaehkäisemään tai helpottamaan lihaskipua ja -kramppeja, kuin myös liikuntasuorituksen jälkeen viilentämään, palauttamaan ja rentouttamaan rasittuneita lihaksia.
Geeli levittyy ja imeytyy helposti. Rasvattoman koostumuksensa ansiosta se ei myöskään tahraa. Lääkeaineettomassa kylmä-lämpögeelissä vaikutukset ovat lempeämpiä ja siksi myös sivuvaikutusriski on huomattavasti vähäisempi. Parabeeniton geeli on yleisesti hyvin siedetty, joten se sopii käytettäväksi useita kertoja päivässä ja pitkäaikaiseenkin käyttöön. Lääkeaineeton kylmä-lämpögeeli soveltuu hyvän siedettävyyden ansiosta myös yli 5-vuotiaiden lasten rasituskipujen lievittämiseen, jos pelkkä hieronta ei auta lihaskipuihin.
–Lieväkin oire saattaa pitkittyessään kääntyä hankalaksi. Siksi oireen seuraaminen on tärkeää. Maalaisjärki yleensä riittää ratkaisemaan, mennäkö lääkäriin vai hoitaako vaivaa itse, mutta epäselvissä tapauksissa on parempi hakeutua hoitoon liian herkästi kuin sinnitellä liian pitkään omin keinoin, Kallio muistuttaa.
Nyrkkisääntönä Kallio pitää, että kipujen lievenemistä ei pidä odottaa muutamaa vuorokautta pidempää, jos oireet eivät osoita lievenemisen merkkejä. Tosin varoajan kesto vaihtelee hiukan eri vammoissa. Lääkäriin tulee sen sijaan hakeutua heti, jos oireista on selvästi haittaa tai ne estävät liikuntaharrastuksia tai työntekoa.
Yhteistyössä ortopedian ja liikuntalääketieteen erikoislääkäri Tapio Kallio (lähde: https://www.harmonia.fi/Perskindol)
